The store will not work correctly when cookies are disabled.
Raamatukoi kasutab küpsiseid, et tagada e-poe toimimine, pakkuda paremat kasutajamugavust, mõõta e-poe külastatavust ning kuvada teile personaalseid pakkumisi ja reklaame. Klõpsates 'Nõustun', annate oma nõusoleku vajalike ja valikuliste küpsiste kasutamiseks.
Rootsis sündinud ja kasvanud Maarja Talgre jutustus oma isast, vabadusvõitlejast Leo Talgrest, kes tapeti 1944. a.
Bolševikkien tiedustelupalvelun mies ampui virolaisen tekniikan opiskelijan Leo Talgren tallinnalaisen esikaupunkihuvilan eteiseen joulukuussa 1944. KGB-n edeltäjän NDVD-n näkemys vastarintamiehen kohtalosta oli, että «fasistien agentti» oli saanut ansaitsemansa lopun. Leo oli kuollessaan 25-vuotias; hän ei tullut koskaan näkemään Ruotsissa syntynyttä tytärtään Maarjaa. Koko lapsuutensa Maarja Talgre odotti isää kotiin. Aikuisena häntä alkoi yhä polttavammin askarruttaa Leon kohtalo. Miski isä esiintyi valokuvissa milloin saksalaisessa, milloin suomalaisessa asepuvussa? Miksi kammottava rautaristi, jonka Saksan vastavakoilun päällikkö Canaris itse ojensi hänelle? Oliko isä sittenkin fasistien agentti? Maarja ryhtyi jäljittämään isäänsä. Hän haastatteli sukulaisia, tuttuja ja tuntemattomia, luki ja tutki. Alkoi hahmottua kuva, joka poikkesi täysin NKVD-n versiosta. Kuva rohkeasta, ihanteellisesta nuorukaisesta ja hänen tovereistaan, vastarintamiehistä, jotka olivat valmiit antamaan kaikkensa Viron itsenäisyyden puolesta. Kaikkensa he antoivatkin, kuka henkensä, kuka terveytensä vankiloissa ja leireillä. «Saat olla ylpeä isästäsi!», vakuuttivat Leon elossa olevat toverit. Leo on kuollut, mutta hänen vapaudenhaaveensa elävät ja kukoistavat.
Rootsis sündinud ja kasvanud Maarja Talgre jutustus oma isast, vabadusvõitlejast Leo Talgrest, kes tapeti 1944. a.
Bolševikkien tiedustelupalvelun mies ampui virolaisen tekniikan opiskelijan Leo Talgren tallinnalaisen esikaupunkihuvilan eteiseen joulukuussa 1944. KGB-n edeltäjän NDVD-n näkemys vastarintamiehen kohtalosta oli, että «fasistien agentti» oli saanut ansaitsemansa lopun. Leo oli kuollessaan 25-vuotias; hän ei tullut koskaan näkemään Ruotsissa syntynyttä tytärtään Maarjaa. Koko lapsuutensa Maarja Talgre odotti isää kotiin. Aikuisena häntä alkoi yhä polttavammin askarruttaa Leon kohtalo. Miski isä esiintyi valokuvissa milloin saksalaisessa, milloin suomalaisessa asepuvussa? Miksi kammottava rautaristi, jonka Saksan vastavakoilun päällikkö Canaris itse ojensi hänelle? Oliko isä sittenkin fasistien agentti? Maarja ryhtyi jäljittämään isäänsä. Hän haastatteli sukulaisia, tuttuja ja tuntemattomia, luki ja tutki. Alkoi hahmottua kuva, joka poikkesi täysin NKVD-n versiosta. Kuva rohkeasta, ihanteellisesta nuorukaisesta ja hänen tovereistaan, vastarintamiehistä, jotka olivat valmiit antamaan kaikkensa Viron itsenäisyyden puolesta. Kaikkensa he antoivatkin, kuka henkensä, kuka terveytensä vankiloissa ja leireillä. «Saat olla ylpeä isästäsi!», vakuuttivat Leon elossa olevat toverit. Leo on kuollut, mutta hänen vapaudenhaaveensa elävät ja kukoistavat.
Uued raamatud - suur osa on laos olemas (seisukord>uus), aga suur osa on ka tellimisel (seisukord > uus tellimisel). Tellimisel raamatud saabuvad lattu enamasti 1-2-3 päeva jooksul.
Kasutatud raamatud (seisukord > väga hea, hea, rahuldav) on kõik kohe laos või poes olemas.
Mis siis teha, kui minu otsitud raamat on läbi müüdud?
Leia otsitav raamat täppisotsinguga siit. Saada oma soov info@raamatukoi.ee. Me salvestame selle ja anname teada, kui raamatu leiame. Vahel leiame kiiresti, vahel kulub aastaid. On raamatuid, mille järjekorras on mitu inimest.
Kuidas raamatud kätte saab?
Saadame raamatuid kõigisse pakikappidesse ja kulleriga otse tellija aadressile. Raamatuile saab ka ise kauplustesse järele tulla: Harju tn 1 Tallinnas või Lossi tn 28 Viljandis. Soome, Lätti ja Leetu saadame raamatuid nii pakikappidesse kui tavapostiga, mujale maailmas samuti tavapostiga. Loe lähemalt siit.
Millises seisukorras on kasutatud raamatud?
Iga kasutatud raamatu eksemplari juures on märgitud seisukord: väga hea, hea, rahuldav, halb ja vajadust mööda ka täpsustus. Loe lähemalt siit.
product
https://raamatukoi.ee/isäni-leo163971Isäni Leohttps://raamatukoi.ee/media/catalog/product/i/s/isani-leo.jpg1212EURInStock/ajalugu/Eesti ajalugu/elulood ja mälestused/maailm173612734Rootsis sündinud ja kasvanud Maarja Talgre jutustus oma isast, vabadusvõitlejast Leo Talgrest, kes tapeti 1944. a. <br /> <br />Bolševikkien tiedustelupalvelun mies ampui virolaisen tekniikan opiskelijan Leo Talgren tallinnalaisen esikaupunkihuvilan eteiseen joulukuussa 1944. KGB-n edeltäjän NDVD-n näkemys vastarintamiehen kohtalosta oli, että «fasistien agentti» oli saanut ansaitsemansa lopun. <br />Leo oli kuollessaan 25-vuotias; hän ei tullut koskaan näkemään Ruotsissa syntynyttä tytärtään Maarjaa. <br />Koko lapsuutensa Maarja Talgre odotti isää kotiin. Aikuisena häntä alkoi yhä polttavammin askarruttaa Leon kohtalo. Miski isä esiintyi valokuvissa milloin saksalaisessa, milloin suomalaisessa asepuvussa? Miksi kammottava rautaristi, jonka Saksan vastavakoilun päällikkö Canaris itse ojensi hänelle? Oliko isä sittenkin fasistien agentti? <br />Maarja ryhtyi jäljittämään isäänsä. Hän haastatteli sukulaisia, tuttuja ja tuntemattomia, luki ja tutki. Alkoi hahmottua kuva, joka poikkesi täysin NKVD-n versiosta. Kuva rohkeasta, ihanteellisesta nuorukaisesta ja hänen tovereistaan, vastarintamiehistä, jotka olivat valmiit antamaan kaikkensa Viron itsenäisyyden puolesta. Kaikkensa he antoivatkin, kuka henkensä, kuka terveytensä vankiloissa ja leireillä. <br />«Saat olla ylpeä isästäsi!», vakuuttivat Leon elossa olevat toverit. Leo on kuollut, mutta hänen vapaudenhaaveensa elävät ja kukoistavat. Rootsis sündinud ja kasvanud Maarja Talgre jutustus oma isast, vabadusvõitlejast Leo Talgrest, kes tapeti 1944. a. <br /> <br />Bolševikkien tiedustelupalvelun mies ampui virolaisen tekniikan opiskelijan Leo Talgren tallinnalaisen esikaupunkihuvilan eteiseen joulukuussa 1944. KGB-n edeltäjän NDVD-n näkemys vastarintamiehen kohtalosta oli, että «fasistien agentti» oli saanut ansaitsemansa lopun. <br />Leo oli kuollessaan 25-vuotias; hän ei tullut koskaan näkemään Ruotsissa syntynyttä tytärtään Maarjaa. <br />Koko lapsuutensa Maarja Talgre odotti isää kotiin. Aikuisena häntä alkoi yhä polttavammin askarruttaa Leon kohtalo. Miski isä esiintyi valokuvissa milloin saksalaisessa, milloin suomalaisessa asepuvussa? Miksi kammottava rautaristi, jonka Saksan vastavakoilun päällikkö Canaris itse ojensi hänelle? Oliko isä sittenkin fasistien agentti? <br />Maarja ryhtyi jäljittämään isäänsä. Hän haastatteli sukulaisia, tuttuja ja tuntemattomia, luki ja tutki. Alkoi hahmottua kuva, joka poikkesi täysin NKVD-n versiosta. Kuva rohkeasta, ihanteellisesta nuorukaisesta ja hänen tovereistaan, vastarintamiehistä, jotka olivat valmiit antamaan kaikkensa Viron itsenäisyyden puolesta. Kaikkensa he antoivatkin, kuka henkensä, kuka terveytensä vankiloissa ja leireillä. <br />«Saat olla ylpeä isästäsi!», vakuuttivat Leon elossa olevat toverit. Leo on kuollut, mutta hänen vapaudenhaaveensa elävät ja kukoistavat.