Helsingin yliopiston pitkäaikaisen viron kielen lehtorin Eeva Niinivaaran viehättävät, runsaasti kuvitetut muistelmat liikkuvat vuosisadan alun virolaisella maaseudulla, Tartossa, Võrussa, Helsingissä.

Virolaisen maalaistalon tyttärenä vuonna 1901 syntynyt Eeva Pedriks juurtui lapsuudenympäristössään vanhaan virolaiseen kulttuuriin. Kotitalo suurten lehmusten varjossa keskellä avaraa nummimaisemaa oli paikka, johon hän Tarton opiskeluvuosinaan kiihkeästi kaipasi.
Eeva Niinivaara on saattanut seurata erinomaiselta näköalapaikalta Viron tapahtumia 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä: suuria historiallisia käänteitä, itsenäisen valtion syntyä ja kulttuurielämän nousua. Toisaalta toisen maailmansodan aikaiset ja jälkeiset traagiset tapahtumat koskettivat läheisesti myös hänen perhettään.